Kritiikki on monessa organisaatiossa mörkö, jota varotaan viimeiseen asti. Koska kriittisen palautteen antaminen on epämieluisaa ja jopa pelottavaa, saattaa asiallisenkin korjaavan palautteen antaminen viivästyä ja pahimmassa tapauksessa jäädä kokonaan tekemättä. Pahimmillaan korjaavan palautteen antamattomuus johtaa työyhteisössä ongelmien kärjistymiseen ja pitkittyneisiin ristiriitatilanteisiin.

Hyvin muotoiltu palaute auttaa meitä kehittymään, parantaa yhteistyötä ja tehostaa toimintaa. Samalla säästyvät muun muassa sairaspoissaoloista ja laatuvirheistä aiheutuvat kustannukset. Samalla palaute kertoo, että työllämme on väliä. Negatiiviseksi korjaava palaute muuttuu vasta kun se muotoillaan kömpelösti, vastaanottajaa kuulematta tai vääristä syistä.

Rohkea johtaja taklaa mörön heti lähtöruudussa ja kääntää kritiikin korjaavaksi palautteeksi. Silloin tavoitteena on kehittää rakenteita ja toimintatapoja, yksilöön kohdistuvan arvostelun sijaan.

Hyvän korjaavan palautteen voit käynnistää esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä:

• Miksi annan palautetta? Jos en anna palautetta, mitä siitä seuraa?
• Mikä on se tavoite, johon palautteellani pyrin?
• Mikä on toisin, kun palaute on käsitelty?
• Millaisia konkreettisia muutoksia toivon? Ovatko muutostoiveeni muotoiltu selkeiksi, konkreettisiksi ja tavoitettaviksi? Onko palautteensaajan mahdollista aikaansaada haluttu muutos?
• Mitkä asiat palautteessani ovat todennettavissa olevia faktoja ja mitkä vaikutelmia, tulkintoja tai fiiliksiä?
• Sisältyykö palautteeseeni esimerkiksi työturvallisuusohjeiden noudattamiseen, työntekijöiden tasa-arvoiseen kohteluun tai yksityisyyden suojaan liittyviä muutoksia, joista ei voida neuvotella?
• Millaisin käytännön järjestelyin varmistan, että kaikkien osapuolten on helppo kuulla toisiaan? Missä ja milloin keskustelu kannattaa käydä?
• Jos tarvitsen apua tilanteen ratkaisemisessa tai keskustelun käymisessä, kuka minua auttaa?

 
Todelliseen muutokseen johtaa helpoimmin palautekeskustelu, jossa vastaanottaja kokee tulleensa kuulluksi ja kohdelluksi reilusti. Hyvän palautetilanteen voi rakentaa esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä:

• Mikä oli tavoitteesi tässä tilanteessa, josta puhumme?
• Miten mielestäsi onnistuit pääsemään tavoitteeseesi?
• Mitä uutta voisit kokeilla, että pääsisit tavoitteeseesi vielä paremmin?

 
Kirjoitus on aiemmin julkaistu Rohkean johtajan blogissa.

 
Palautekulttuuri paremmaksi kuukaudessa?

Haluatko kehittyä palautteenantajana tai parantaa palautekulttuurin koko organisaatiossasi? Tilaa Rohkean johtajan Palautekulttuuri paremmaksi kuukaudessa – verkkokurssi itsellesi tai koko tiimillesi!

www.rohkeajohtaja.fi/rj-verkkokurssit/palaute-paremmaksi-kuukaudessa-esimiehen-opas