Pureeko introvertti lähestyttäessä? – Virhekäsityksiä persoonallisuustesteistä, Osa 2
30 tammikuun, 2014 in Erilaisuudesta, Kaikki artikkelit
Sarjan edellisessä osassa esiteltiin case-esimerkkinä IT-tiimi, jonka yhteistyötä haluttiin kehittää tulosten parantamiseksi. Tätä tarkoitusta varten tiimille tilattiin MBTI-terminologiaa hyödyntävä valmennus, jonka tarkoituksena oli auttaa tiimiä löytämään itselleen parhaiten soveltuvat työtavat. Jos et vielä lukenut sarjan ensimmäistä osaa, löydät sen täältä.
Yksi eniten näkyvyyttä saanut persoonallisuusanalyysien jaottelu on ihmisten jakaminen introvertteihin ja ekstravertteihin. Keskustelua leimaavat stereotypiat ujoista ja hiljaisista introverteista, jotka pimittävät tietoa työpaikoilla ja saavat selitellä ekstraverttien hallitsemalle maailmalle epäsosiaalista käyttäytymistään. Vastakkaiseen komeroon on vastaavasti sullottu iso joukko ulospäinsuuntautuneita, puheliaita ekstraverttejä, joiden arvellaan seisovan pöydillä viemässä huoneesta hapet taukoamattomalla puheellaan.
Kun valmentaja saa toimeksiannon jossa käytetään MBTI-terminologiaa, onkin hyvä omistaa hetki valmennusryhmän kokoamille ennakko-oletuksille.
Mikä MBTI?
Vastoin yleistä luuloa Myers-Briggs Type Indicator, MBTI, ei käsittele ekstraversiota ja introversiota ulospäin suuntautuneisuuden tai ujouden kautta.
MBTI-persoonallisuusanalyysi jaottelee ihmiset kuuteentoista persoonallisuustyyppiin. Jokainen tyyppi koostuu neljästä persoonallisuuden vastakkainasettelusta tai preferenssiparista, eli yhteensä kahdeksasta preferenssistä tai taipumuksesta. C. G. Jungin teorioihin pohjaava MBTI lähtee siitä oletuksesta, että jokaisella meistä on näillä neljällä alueella synnynnäinen preferenssi jompaankumpaan suuntaan. MBTI-persoonallisuusanalyysin tarkoituksena on auttaa meitä jäsentämään näitä preferenssejä sekä niiden muodostamaa kokonaisuutta. Valmentajan tehtävänä puolestaan on auttaa meitä ymmärtämään sekä hyödyntämään persoonallisuusanalyysien tarjoamia oivalluksia ja terminologiaa sekä omalla kohdallamme että muissa ihmisissä.
E vai I
MBTI-persoonallisuustyypit koostuvat siis neljästä preferenssistä, jotka kertovat ihmisen synnynnäisestä preferenssistä suhteessa näihin neljään vastakkainasetteluun. MBTI-persoonallisuusprofiilit muodostuvat näitä preferenssejä kuvaavista kirjaimista.
Näistä kirjaimista ensimmäinen, E tai I, on energiankeruutoiminto.
Introvertit I:t lataavat akkunsa mieluiten yksin, omassa rauhassaan. Ekstravertit E:t puolestaan saavat energiaa sosiaalisesta kanssakäymisestä.
Ensimmäiseksi tiimissä keskustellaan miten Ekstraverttius ja Introverttius, E ja I, näkyvät työpaikalla. Monet tunnistavat itsestään piirteitä toisesta kirjaimesta. Osalle valinta on vaikeampi, ja he löytävät itseensä hyvin sopivia kuvauksia molemmista ulottuvuuksista.
Näille kirjaimille tyypillisiä ominaisuuksia ovat muun muassa:
E
I
Valmentaja auttaa ryhmää pohtimaan miten nämä ominaisuudet täydentävät toisiaan työyhteisöissä. Onko olemassa työtehtäviä, joissa molempien ominaisuudet auttavat parhaan lopputuloksen rakentamisessa? Millaisissa tilanteissa kumpikin kirjain toimii vahvimmalla alueellaan?
Ryhmä saa myös pohtia mitkä ominaisuudet todennäköisimmin johtavat väärinkäsityksiin, mikäli niiden erityispiirteitä ei työyhteisössä tunnisteta ja kohdata tai mikäli ne ymmärretään väärin. Tyypillisiä väärinkäsityksiä syntyy muun muassa siitä, että jos introvertit kuluttavat energiaansa sosiaalisissa tilanteissa ja ekstravertit saavat sitä lisää, ekstravertit olisivat kuin tarinan vampyyreja, jotka vaanivat pahaa-aavistamattomia introvertteja imeäkseen näistä viimeisetkin mehut. Vaikka mielikuva vaikuttaisikin jonkun mielestä houkuttelevan osuvalta, se ei valitettavasti kuvaa todellisuutta ja muuttuu lisäksi keinoksi sysätä vastuu omasta jaksamisesta muiden harteille. Ekstavertti ei saa energiaansa introvertilta ja molemmat ovat itse vastuussa omasta virrankulutuksestaan sekä jaksamisestaan.
Työyhteisöissä kannattaakin miettiä miten kummankin preferenssin ominaisuuksia voidaan tukea niin, että molempien preferenssien edustajilla on parhaat edellytykset hyödyntää omaa osaamistaan luontaisten taipumustensa mukaisesti.
Mikäli työyhteisössä on suurempi taipumus introversioon, valmentaja saattaa ehdottaa ekstravertin taipumuksen omaaville esimerkiksi seuraavia toimintatapoja:
Kymmeneen laskeminen voi hyvin olla tarpeen, jotta et katkaise harkitsevamman keskustelukumppanisi ajatusta ja jää siksi ilman hänen panostaan.
Mikäli työyhteisössä on suurempi taipumus ekstraversioon, valmentaja saattaa ehdottaa introvertin taipumuksen omaaville esimerkiksi seuraavia toimintatapoja:
Kumman preferenssin ominaisuuksia itse löydät itsestäsi enemmän?
Muualla verkossa