Kysymyksiä ja vastauksia valmentamisesta

31 toukokuun, 2013 in Kaikki artikkelit, Valmentamisesta

Hyvin sanottua on helppoa jakaa. ICF Finlandin puheenjohtajan Tiina Hellgrénin viime viikkoinen TV-haastattelu vastasi muutamaan yleisimpään business coachingiin liittyvään kysymykseen niin hyvin, että halusin avata sen pohjalta aihetta, josta minulta itseltänikin kysytään usein.


Miksi valita sertifioitu coach?

”Kun on tekemisissä sertifioidun coachin kanssa, tietää saavansa ammattimaista coachingia.”

Hellgrénin mukaan valmentajan ammattitaitoon kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Sen lisäksi että valmentajan osaaminen on coaching-prosessin onnistumisen kannalta merkittävä asia, coach-nimikettä ei ole millään tavalla suojattu ja kuka tahansa voi sanoa olevansa coach.

Valmentajan ammattitaito perustuu Hellgrénin mukaan aivan samoihin asioihin kuin muissakin ammateissa: hankitaan koulutus, minkä lisäksi hankitaan kokemusta. Kun asiakas on tekemisissä sertifioidun coachin kanssa, hän tietää saavansa ammattimaista coachingia.

Hellgrénin mukaan valmentajien ja coaching-koulutusten sertifioinnit myöntävän International Coach Federationin tärkein tehtävä on ammattimaisen coachingin edistäminen ja ammattimaisen coachingin standardien luominen, ylläpitäminen ja kehittäminen. Tämä tarkoittaa sekä ammattimaisen coachingin kriteerien määrittämistä että sertifiointijärjestelmän ylläpitämistä sekä coaching-koulutuksille että coacheille itselleen.

”Missä tahansa sertifioinnissa on kysymys laadun varmistamisesta. Henkilö jolla on tällainen sertifiointi täyttää tietyt kriteerit, joilla voidaan varmistaa se, että asiakas saa asianmukaista coachingia.”

Vaikka ICF nähdään yleensä ammattimaisten coachien etujärjestönä, tässä mielessä sen voidaan katsoa toimivan yhtä lailla coaching-asiakkaiden etujärjestönä.

 
Voiko esimies olla coach?

Monessa organisaatiossa toimii sisäisiä coacheja ja valmentavan esimiestyön koulutukset ovat kaiken aikaa yleisempiä. Ulkopuolinen henkilö saattaa kuitenkin suhtautua valmennettavan tilanteeseen objektiivisemmin. Hän osaa kysyä erilaisia kysymyksiä ja katsoa asioita hiukan eri kulmasta.

”Silloin kun puhutaan ylimmän johdon coachaamisesta, tulevat kysymykseen erilaiset luottamukselliset asiat. Ylimmälle johdolle coach on usein sellainen henkilö, jolle puhutaan niistä asioista joista muuten ei voi puhua. Pallotellaan asioita joita halutaan pohdiskella ja halutaan että joku haastaa ajattelua. Ulkopuolisen coachin on helpompi haastaa johtaja, kuin esimerkiksi organisaatiossa alemmalla tasolla olevan HR-henkilön.”

 
Entä millaisia realistisia odotuksia coaching-prosessiin voi kohdistaa?

Hellgrénin mukaan Coachingin vaikuttavuudesta tehdyt tutkimukset auttavat määrittämään mitä asiakas voi coaching-prosessilta odottaa. Tutkimuksissa on voitu raportoida selvä muutos sekä tuloksissa että tuottavuudessa.

”Tekemisen fokusoituessa oikeisiin asioihin, löydetään ne asiat joihin keskitytään ja jätetään turhat asiat pois.”

Yksi coaching-tutkimuksissa selvästi esille noussut muutos on ajan hallinnan parantuminen. Yksilötasolla käytetään paljon aikaa sellaiseen, mikä tekee toiminnasta vähemmän tehokasta, joko tietoisesti tai tiedostamatta.

”Meillä kaikilla on paljon tietoa, taitoja ja osaamista – niin sanottua potentiaalia – joka ei välttämättä ole täydessä käytössä.”

Sama ilmiö on nähtävissä organisaatioissa. Yrityksissä on valtavasti tietotaitoa ja pääomaa, joka ei todellisuudessa pääse oikeuksiinsa. Yritys voi säästää huomattavia määriä rahaa kun henkilöstön voimavarat, osaaminen, taidot ja tiedot saadaan käyttöön aiempaa laajemmin. Tähän valmennuksella voidaan puuttua poikkeuksellisen tehokkaasti.

Lisäksi muutos voidaan havaita lisääntyneessä positiivisuudessa. Positiivisuuden voima näkyy sekä yksilön että organisaation tasolla ja sillä on merkittävä vaikutus esimerkiksi havaittujen mahdollisuuksien ja ratkaisuehdotusten määrään.

 
Hellgrénin arvioon coaching-prosessin vaikutuksista voin omana huomionani lisätä, että meistä harvan täytyy katsoa omaa työyhteisöämme kauemmas nähdäksemme, millainen vaikutus tällaisilla muutoksilla on koko työyhteisön ja sen yksittäisten jäsenten yhteistoiminnan sujuvuuteen, toiminnan tehokkuuteen ja jopa elämänlaatuun.

Coachingin vaikuttavuudesta voit lukea lisää sekä VastarannanCoach -sivuiltani kohdasta Coachingin vaikuttavuus että International Coach Federationin kansainvälisiltä sivuilta kohdista Benefits of Using a Coach, sekä Research Portal, ICF Research ja Other Research.


ICF Finlandin puheenjohtajaa Tiina Hellgréniä haastatteli Teresa Meriläinen Huomenta Suomi -lähetyksessä 21.5., ja haastattelu on katsottavissa MTV3:n Katsomossa.